Iskiaskipu säteilee tyypillisesti alaselästä pakaraan ja jalkaan, ja se voi olla hyvin kivulias. Hyvä uutinen on, että iskias helpottaa yleensä itsestään viikkojen tai kuukausien kuluessa. Tässä artikkelissa kerromme NHS:n ja NICE-hoitosuosituksen tietoihin perustuen, mitä iskias on, miten sen tunnistaa, miten sitä voi itse hoitaa, mitä hoitoja on tarjolla ja milloin on hakeuduttava kiireesti hoitoon.
Mitä iskias on
NHS:n mukaan iskias syntyy, kun alaselästä jalkoihin kulkeva iskiashermo ärtyy tai puristuu. Oireet tuntuvat yleensä pakarassa ja toisen jalan takaosassa, usein jalkaterään ja varpaisiin asti: terävää tai polttavaa kipua, pistelyä, tunnottomuutta tai heikkoutta. Iskias helpottaa yleensä muutamassa viikossa tai kuukaudessa.
NHS:n mukaan kipu voi pahentua liikkuessa, aivastaessa tai yskiessä. Selkäkipuakin voi esiintyä, mutta se on yleensä lievempää kuin jalkakipu. Jos sinulla on pelkkää selkäkipua, kyse ei todennäköisesti ole iskiaksesta.
Mistä iskias johtuu
NHS:n mukaan iskias syntyy, kun jokin painaa tai hankaa iskiashermoa. Yksi syy on välilevyn pullistuma, jossa nikamien välissä oleva pehmeä kudos painuu ulospäin. Jos sinulla on ollut iskias, se voi uusiutua.
Omahoito
NHS:n mukaan toipumista voi edistää jatkamalla tavallisia toimia niin paljon kuin mahdollista, tekemällä säännöllisesti iskiakseen tarkoitettuja harjoitteita ja aloittamalla kevyen liikunnan mahdollisimman pian. Lämpöpakkauksista voi olla apua. Pitkiä aikoja ei kannata istua tai maata: vaikka liikkuminen sattuisi, se ei ole haitallista ja voi nopeuttaa toipumista.
NHS:n mukaan parasetamolista ei todennäköisesti ole apua iskiakseen, eikä ole selvää, kuinka paljon tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, auttavat. Kysy apteekista sopivasta kipulääkkeestä.
Hoitovaihtoehdot
NHS:n mukaan iskiaksen hoitoon voi kuulua harjoitteita ja venyttelyä, kipulääkkeitä sekä fysioterapiaa, johon sisältyy liikuntaneuvontaa ja manuaalisia tekniikoita, kuten hierontaa. Jos kipu on voimakasta eivätkä hoidot ole auttaneet, potilas voidaan ohjata erikoislääkärille, joka voi harkita esimerkiksi kipua lievittävää pistoshoitoa tai leikkausta.
Britannian NICE-hoitosuosituksen (NG59) mukaan alaselkäkivussa tulee antaa tietoa ja omahoito-ohjeita sekä kannustaa jatkamaan tavallisia toimia. Manuaalista terapiaa, kuten manipulaatiota, mobilisaatiota tai pehmytkudostekniikoita, kuten hierontaa, voidaan harkita, mutta vain osana hoitokokonaisuutta, johon kuuluu liikuntaa.
Manuaalinen hoito ja turvallisuus
NCCIH:n mukaan manipulaation jälkeen esiintyy usein ohimeneviä, lieviä tai kohtalaisia haittoja, kuten kivun lisääntymistä, jäykkyyttä tai päänsärkyä, jotka menevät yleensä ohi vuorokauden kuluessa. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia. Koska aiemmat terveysongelmat voivat lisätä riskejä, omista sairauksista on tärkeää kertoa hoitajalle ennen hoidon aloittamista.
NHS:n mukaan kiropraktiikka tai osteopatia ei välttämättä ole turvallista, jos käytät verenohennuslääkkeitä tai sinulla on suurentunut verenvuodon tai aivohalvauksen riski, jos luusi tai nivelesi ovat hyvin heikot tai vakavasti vaurioituneet tai jos sinulla on hermoihin vaikuttava sairaus, kuten ääreishermoston sairaus.
Ennen hoitoa on hyvä kertoa hoitajalle iskiasoireista, niiden kestosta ja mahdollisista hälytysmerkeistä. Jos oireet ovat voimakkaita tai pahenevat, ensisijainen paikka arvioon on lääkärin vastaanotto.
Miten iskiaksen uusiutumista voi ehkäistä
NHS:n mukaan iskiaksen uusiutumisen riskiä voi pienentää liikkumalla säännöllisesti, käyttämällä turvallista nostotekniikkaa raskaita esineitä nostaessa, huolehtimalla hyvästä asennosta istuessa ja seistessä, istumalla oikein tietokoneella ja laihduttamalla, jos on ylipainoa. Tupakointia kannattaa välttää, koska se voi lisätä iskiaksen riskiä.
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksen mukaan terveyden kannalta tarvitaan reipasta liikkumista ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Uudistetussa suosituksessa jo muutaman minuutin liikkumispätkät kelpaavat.
Milloin on hakeuduttava heti hoitoon
NHS:n mukaan päivystykseen on hakeuduttava heti tai soitettava hätänumeroon, jos iskiasoireita on molemmilla puolilla, molemmissa jaloissa on voimakasta tai pahenevaa heikkoutta tai tunnottomuutta, sukupuolielinten tai peräaukon ympärillä on tunnottomuutta, virtsaamisen aloittaminen tai pidättäminen on vaikeaa tai et huomaa ulostamisen tarvetta tai pysty hallitsemaan sitä. Ne voivat olla merkkejä vakavasta selkäongelmasta, joka vaatii pikaista sairaalahoitoa. Älä aja itse, vaan pyydä kyyti tai soita 112.
Iskias vai tavallinen selkäkipu?
Iskiasta ja tavallista alaselkäkipua on joskus vaikea erottaa toisistaan. NHS:n mukaan iskiaksessa jalkakipu on yleensä hallitsevampi kuin selkäkipu, ja siihen voi liittyä pistelyä, tunnottomuutta tai heikkoutta jalassa. Tavallisessa selkäkivussa kipu taas pysyy pääosin selässä. Jos et ole varma, kumpi on kyseessä, ammattilainen voi arvioida tilanteen.
Milloin varata aika lääkärille
NHS:n mukaan lääkäriin kannattaa hakeutua, jos iskiaskipu ei ole helpottanut muutaman viikon kotihoidolla, pahenee tai estää tavallisia toimia.
Usein kysyttyä
Kuinka kauan iskias kestää? NHS:n mukaan yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.
Saako iskiaksen kanssa liikkua? Kyllä – NHS:n mukaan liikkuminen ei ole haitallista ja voi nopeuttaa toipumista.
Voiko iskias uusiutua? Kyllä, jos sinulla on ollut se aiemmin.
Milloin päivystykseen? Jos oireita on molemmissa jaloissa tai virtsaamisessa, ulostamisessa tai sukupuolielinten alueen tunnossa on muutoksia.
Lisää aiheesta
Lue myös Alaselkäkipu: omahoito, hoitosuositukset ja hälytysmerkit.
Milloin hakea apua
Ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, jos selkä- tai niskakipu ei helpota muutamassa viikossa omahoidolla, estää päivittäisiä toimia tai huolestuttaa. Jos kipuun liittyy jalkojen tunnottomuutta tai heikkoutta, virtsaamis- tai ulostamismuutoksia tai rintakipua, hakeudu heti päivystykseen tai soita 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Kerro hoitajalle aina sairauksistasi ja lääkityksestäsi ennen manuaalista hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.