Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua vastaanotolle – ja yksi yleisimmistä syistä etsiä apua manuaalisista hoidoista, kuten kiropraktiikasta. Useimmiten kipu on hankalaa mutta vaaratonta ja helpottaa ajan kanssa. Tässä oppaassa kokoamme NHS:n, Britannian NICE-hoitosuosituksen ja Yhdysvaltain terveysviranomaisen NCCIH:n tietoihin perustuen, mistä alaselkäkipu johtuu, miten sitä voi itse hoitaa, mitä manuaalisista hoidoista tiedetään ja milloin on hakeuduttava kiireesti hoitoon.
Kuinka yleistä alaselkäkipu on
NCCIH:n mukaan alaselkäkipu on yksi yleisimmistä terveysvaivoista: se koskettaa kahdeksaa kymmenestä ihmisestä jossain vaiheessa elämää. NHS:n mukaan selkäkipu helpottaa yleensä muutamassa viikossa, mutta voi joskus kestää pidempään tai uusiutua.
Mistä selkäkipu johtuu
NHS:n mukaan selkäkivulla voi olla monia syitä, eikä syy ole aina ilmeinen. Tavallinen syy on esimerkiksi lihaksen venähdys. Joskus taustalla on välilevyn pullistuma, iskias tai selkärankareuma. Hyvin harvoin selkäkipu voi olla merkki vakavasta ongelmasta, kuten murtumasta, syövästä tai tulehduksesta – siksi hälytysmerkit on hyvä tuntea.
Omahoito
NHS:n mukaan selkäkipu, erityisesti alaselkäkipu, on hyvin yleistä ja helpottaa yleensä muutamassa viikossa. Toipumista voi edistää pysymällä aktiivisena ja jatkamalla päivittäisiä toimia, kylmä- tai lämpöpakkauksella sekä selän harjoitteilla ja venyttelyllä. Pitkiä aikoja ei kannata maata sängyssä.
NHS:n mukaan tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat auttaa, mutta ne eivät sovi kaikille, eikä parasetamolia yksinään suositella selkäkipuun. Jos olet epävarma sopivasta kipulääkkeestä, kysy apteekista tai lääkäriltä.
Harjoitteet ja liikunta
NHS:n mukaan selkäkipuun on olemassa erityisiä harjoitteita ja venytyksiä, joista voi olla apua. Jos kipu kuitenkin pahenee harjoitellessa, harjoittelu kannattaa lopettaa ja kysyä neuvoa lääkäriltä. NHS:n mukaan myös kävely, uinti, jooga ja pilates voivat helpottaa selkäkipua.
Liikkumisen ei tarvitse olla rasittavaa. Lyhytkin kävely, venyttelytauot työpäivän aikana ja asennon vaihtelu ovat hyvä alku, ja määrää voi lisätä vähitellen voinnin mukaan.
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksen mukaan terveyden kannalta tarvitaan reipasta liikkumista ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Uudistetussa suosituksessa jo muutaman minuutin liikkumispätkät kelpaavat.
Mitä hoitosuositus sanoo
Britannian NICE-hoitosuosituksen (NG59) mukaan alaselkäkivussa tulee antaa tietoa ja omahoito-ohjeita sekä kannustaa jatkamaan tavallisia toimia. Manuaalista terapiaa, kuten manipulaatiota, mobilisaatiota tai pehmytkudostekniikoita, kuten hierontaa, voidaan harkita, mutta vain osana hoitokokonaisuutta, johon kuuluu liikuntaa.
NICE-suositus painottaa myös, että alaselkäkipua sairastavalle annetaan tietoa vaivan luonteesta jokaisessa hoidon vaiheessa. Ryhmämuotoista liikuntaohjelmaa voidaan harkita, ja ohjelmassa voidaan yhdistää esimerkiksi biomekaanisia, aerobisia ja kehoa ja mieltä yhdistäviä lähestymistapoja.
NICE-suosituksen NG59 mukaan alaselkäkivun hoitoon ei pidä tarjota ultraäänihoitoa eikä ihon läpi annettavaa sähköistä hermostimulaatiota (TENS) tai perkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (PENS).
Kiropraktiikka ja manipulaatio
NCCIH:n mukaan selkärangan manipulaatio voi parantaa hieman sekä kipua että toimintakykyä äkillisessä ja pitkäaikaisessa alaselkäkivussa. American College of Physicians mainitsi vuoden 2017 hoitosuosituksessaan manipulaation yhtenä vaihtoehtona, mutta sitä tukevan näytön vahvuus on heikko.
NCCIH:n mukaan manipulaation jälkeen esiintyy usein ohimeneviä, lieviä tai kohtalaisia haittoja, kuten kivun lisääntymistä, jäykkyyttä tai päänsärkyä, jotka menevät yleensä ohi vuorokauden kuluessa. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia. Koska aiemmat terveysongelmat voivat lisätä riskejä, omista sairauksista on tärkeää kertoa hoitajalle ennen hoidon aloittamista.
NHS:n mukaan kiropraktiikka tai osteopatia ei välttämättä ole turvallista, jos käytät verenohennuslääkkeitä tai sinulla on suurentunut verenvuodon tai aivohalvauksen riski, jos luusi tai nivelesi ovat hyvin heikot tai vakavasti vaurioituneet tai jos sinulla on hermoihin vaikuttava sairaus, kuten ääreishermoston sairaus.
Kuvantaminen
NICE-suosituksen mukaan alaselkäkivussa ei pidä rutiininomaisesti tehdä kuvantamistutkimuksia perusterveydenhuollossa. Kuvantamista harkitaan erikoissairaanhoidossa vain, jos tuloksella on todennäköisesti vaikutusta hoitoon.
Hälytysmerkit
NHS:n mukaan hätäapua on hakeuduttava heti, jos selkäkipuun liittyy kipua, pistelyä, heikkoutta tai tunnottomuutta molemmissa jaloissa, tunnon menetystä sukupuolielinten tai peräaukon alueella, muutoksia virtsaamisessa tai ulostamisessa, rintakipua tai jos kipu alkoi vakavan onnettomuuden jälkeen.
NHS:n mukaan lääkäriin kannattaa hakeutua kiireellisesti myös, jos selkäkivun lisäksi olo on kuumeinen, vilunväristyksinen tai yleisesti huono, tai jos voimakas kipu alkaa äkillisesti tai pahenee nopeasti.
Milloin varata aika lääkärille
NHS:n mukaan lääkäriin kannattaa hakeutua, jos selkäkipu ei helpota muutamassa viikossa kotihoidolla, estää päivittäisiä toimia, huolestuttaa tai et pärjää kivun kanssa, tai jos paino on laskenut ilman yritystä.
Usein kysyttyä
Pitäisikö selkäkipuisena levätä sängyssä? NHS:n mukaan pitkiä aikoja ei kannata maata, vaan pysyä aktiivisena.
Tarvitaanko magneettikuva? NICE:n mukaan kuvantamista ei tehdä rutiinisti.
Auttaako kiropraktiikka? Manipulaatiosta voi olla pientä hyötyä, mutta näyttö on heikkoa; NICE suosittaa manuaalista terapiaa vain yhdessä liikunnan kanssa.
Milloin päivystykseen? Jos jaloissa on tunnottomuutta tai heikkoutta, virtsaamis- tai ulostamismuutoksia tai tunnon menetystä sukupuolielinten alueella.
Milloin hakea apua
Ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, jos selkä- tai niskakipu ei helpota muutamassa viikossa omahoidolla, estää päivittäisiä toimia tai huolestuttaa. Jos kipuun liittyy jalkojen tunnottomuutta tai heikkoutta, virtsaamis- tai ulostamismuutoksia tai rintakipua, hakeudu heti päivystykseen tai soita 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Kerro hoitajalle aina sairauksistasi ja lääkityksestäsi ennen manuaalista hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117. Hätätilanteessa soita 112.